John Carter, Marsin sankari

Kaor! Edgar Rice Burroughsin lähes sata vuotta sitten kirjoittamaa Mars-sarjaa on ajan saatossa yritetty filmatisoida moneen otteeseen, mutta nyt valkokankaalle saapuu todellinen Hollywoodin suurtuotanto, jossa Disneyn voimavarat on valjastettu Pixar-ohjaajana tunnetun Andrew Stantonin (Nemoa etsimässä, Wall-E) visioiden vangitsijaksi 3D-elokuvassa John Carter. 1800-luvun lopulla elävä Yhdysvaltain etelävaltioiden entinen sotilas siirtyy selittämättömästi Marsin kamaralle, ja siitä alkaa suuri seikkailu vieraassa maailmassa.


Burroughsin ensimmäinen Marsiin - tai sikäläisittäin Barsoomiin - sijoittuva tieteistarina Marsin sankari (A Princess of Mars) näki todellakin päivänvalon tasan sata vuotta sitten v. 1912. Paremmin Tarzanistaan tunnetun Burroughsin varhainen sankari ei ole kuitenkaan mikään avaruustarzan, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. On pakko myöntää, että John Carterista kertovat tarinat ovat kestäneet aikaa aivan erinomaisesti. Elokuvan haasteena taas on täyttää sadan vuoden aikana kymmenosaiseen Mars-sarjaan usean lukijapolven aikana kasautuneet odotukset. Ja kuten aina, toisten mielestä elokuvan pitäisi olla pilkuntarkkaa kuvitusta kirjan tekstistä (viis kestosta), kun taas toisten mielestä mikään ei ole pyhää, kunhan leffa toimii valkokankaalla (mitäs kirjoitti yli sata sivua). Tähän ikuiseen köydenvetoon on pakko lainata vihreisiin marsilaisiin lukeutuvan Tharkin jeddakin Tars Tarkaksen viisautta:

”Olemme kiipelissä, toisaalla on totuuden villi thoat ja toisaalla todellisuuden hullu zitidar, eikä pelastusta ole kummastakaan.” -Tars Tarkas, Marsin jumalat, s. 39 (suom. Seppo Ilmari)

John Carter ratsastaa thoatilla. Zitidar on puolestaan vieläkin hurjempi barsoomilaispeto. ©Disney

Stantonin elokuva ei kuitenkaan pelkää tarttua haasteeseen vaan vyöryttää valkokankaalle suurta spektaakkelia tippaakaan nöyristelemättä. Se lienee oikein hyvä tapa käsitellä galaktisten mittasuhteiden perinteillä varustettuja aiheita. Alla hieman esimakua itse elokuvasta: Tars Tarkaksen (Willem Dafoe) ja John Carterin (Taylor Kitsch) ensimmäinen kohtaaminen; tarkkaavainen katsoja näkee klipistä selityksen siihen, miksi Tars Tarkas myöhemmin antaa Carterille liikanimen "minun oikeat käteni".

©Disney

Luvassa on siis perinteikästä ja varsin viihdyttävää avaruusfantasiaa, joka on nykyaikaisen tehostetekniikan avulla toteutettu näyttävämmin kuin koskaan.

John Carter seikkailee Studio 123:ssa alkaen pe 9.3. kello 18.00. 

 

John Carter ja Marsin prinsessa Dejah Thoris. ©Disney

JC-triviaa 1: Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on toistuvasti maininnut kirjoissaan olleensa jo lapsena suuri John Carter -fani, joka tuli kiinnostuneeksi avaruuden arvoituksista osaksi juuri Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjan kautta. Tiettävästi Valtaoja ei ole lapsuuden haaveistaan huolimatta koskaan itse Barsoomiin asti päässyt, mutta mainion tieteen popularisoijan voisi sanoa John Carterin innoituksen meille kuitenkin poikineen.

JC-triviaa 2: Tarinan mukaan maineikas suomalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja Aarne Tarkas on ottanut taiteilijanimensä juuri Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjasta. Nuori Aarne Saastamoinen oli näet tympääntynyt kuulemaan olevansa ”moinen saasta” ja nappasi itselleen salskeamman nimen vihreiden marsilaisten suurelta soturilta Tars Tarkakselta, Tharkin jeddakilta. Erittäin onnistunut valinta - varsinkin kun otetaan huomioon, että Barsoomin nimipäiväkalenterissa olisi ollut myös vaihtoehdot Gur Tus ja Tal Hajus…

Elokuvan viralliset kotisivut: johncarterarrives.com (engl.)